Hylätyt talot Suomessa: mitä ostajan kannattaa tarkistaa

Hylätyt talot voivat näyttää edullisilta kohteilta, mutta todellinen hinta muodostuu paljon muustakin kuin pyyntihinnasta. Kunnon lisäksi on syytä selvittää omistus, rasitteet, tieoikeudet, liittymät, kaavoitus, suojelumääräykset ja mahdolliset remonttivelvoitteet. Pitkään tyhjillään ollut rakennus voi vaatia mittavia korjauksia ennen turvallista käyttöä, ja osa kustannuksista voi syntyä vasta oston jälkeen.

Hylätyt talot Suomessa: mitä ostajan kannattaa tarkistaa

Hylättyjen talojen kuntoarviointi

Ensimmäinen tarkistus koskee rakennuksen teknistä kuntoa. Pitkään ilman käyttöä ollut talo kärsii usein vesikaton vuodoista, puutteellisesta ilmanvaihdosta, alapohjan kosteudesta ja sokkelin halkeamista. Myös putkistot, sähköt ja tulisijat voivat olla käyttökunnottomia, vaikka ne näyttäisivät silmämääräisesti ehjiltä. Ostajan kannattaa pyytää puolueeton kuntoarviointi ja tarvittaessa laajempi kuntotutkimus, jotta kantavat rakenteet, salaojat, yläpohja ja mahdolliset homevauriot saadaan arvioitua ennen kaupantekoa.

Omistustiedot ja rasitteet

Ennen kuin kohteesta kiinnostuu liikaa, on syytä varmistaa, kuka kiinteistön todella omistaa ja onko myyjällä oikeus myydä se. Vanhoissa kohteissa vastaan voi tulla kuolinpesä, useita yhteisomistajia tai pitkään selvittämättä ollut lainhuuto. Samalla pitää tarkistaa kiinnitykset, panttikirjat, mahdolliset ulosottoasiat sekä rasitteet, kuten käyttöoikeudet, johtorasitteet ja tieoikeudet. Jos paperit ovat epäselvät, koko kauppa voi viivästyä tai myöhemmin syntyä riitoja vastuista.

Tieoikeudet, liittymät ja kaavoitus

Syrjemmällä sijaitsevassa kohteessa käyttökelpoisuus riippuu paljon siitä, pääseekö tontille laillisesti ja kohtuullisesti ympäri vuoden. Tieoikeus ei aina tarkoita, että tien kunnossapito olisi selkeästi järjestetty tai että kulku onnistuisi raskaalla kalustolla remontin aikana. Lisäksi kannattaa selvittää sähköliittymän tila, vesihuollon ratkaisu, jätevesijärjestelmän ikä sekä mahdollinen valokuitu tai muu tietoliikenneyhteys. Vanha liittymä voi olla katkaistu, ja uuden avaaminen voi maksaa huomattavasti enemmän kuin ostaja ensin arvioi.

Vanhan kiinteistön todellinen arvo

Pyydetty hinta ei yksin kerro vanhan kiinteistön arvosta. Arvo muodostuu rakennuksen kunnon lisäksi tontista, sijainnista, rakennusoikeudesta, palveluiden saavutettavuudesta ja siitä, voiko rakennusta käyttää vakituiseen asumiseen vai ainoastaan vapaa-aikana. Jos rakennus on käytännössä purkukuntoinen, markkina-arvo voi perustua lähes kokonaan maapohjaan. Tällöin ostaja maksaa ennen kaikkea paikasta, ei itse rakennuksesta.

Arvioinnissa on hyvä huomioida myös paikallisen markkinan hitaus. Alueella, jossa kysyntä on vähäistä, laajakaan remontti ei välttämättä nosta jälleenmyyntiarvoa samassa suhteessa kuin korjauskulut kasvavat. Lisäksi suojelumääräykset, poikkeavat kaavamerkinnät tai rakennushistoriallinen arvo voivat rajoittaa muutoksia julkisivuun, ikkunoihin, kattoon tai laajennuksiin. Siksi todellinen arvo kannattaa suhteuttaa siihen, mitä kohteella saa tehdä ja millaisella aikataululla.

Remontin ja peruskorjauksen kulut

Käytännön kustannuksissa suurin virhe on aliarvioida piilossa olevat vauriot. Jo ennen varsinaista remonttia voi syntyä menoja kuntotutkimuksesta, haitta-ainekartoituksesta, sähköjen tarkastuksesta, suunnittelusta ja lupakäsittelystä. Jos kohde on ollut vuosia kylmillään, lisäkuluja voi tulla lämmitysjärjestelmästä, kuivauksesta, salaojista ja jätevesiratkaisusta. Alla oleva vertailu näyttää Suomessa toimivia palveluntarjoajia ja tyypillisiä kustannustasoja, joihin ostaja voi varautua.


Palvelu Toimija Kustannusarvio
Kuntotarkastus Raksystems noin 800–1 600 €
Rakennustekninen tarkastus Inspecta noin 900–1 700 €
Sähkötarkastus DEKRA noin 300–900 €
Haitta-ainekartoitus Sitowise noin 600–2 500 €
Korjaussuunnittelu A-Insinöörit noin 1 500–5 000 €

Tässä artikkelissa mainitut hinnat, maksut tai kustannusarviot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin, mutta ne voivat muuttua ajan myötä. Ennen taloudellisten päätösten tekemistä kannattaa tehdä riippumaton lisäselvitys.


Kun siirrytään yksittäisistä tarkastuksista varsinaiseen peruskorjaukseen, kokonaisbudjetti kasvaa nopeasti. Jos vesikatto, käyttövesiputket, viemärit, sähköt, ikkunat ja märkätilat uusitaan laajasti, karkea taso voi olla noin 1 000–2 500 euroa neliömetriltä, ja vaikeissa kohteissa enemmänkin. Purku, jätteenkäsittely, asbesti, pihan kuivatus ja perustusten korjaus nostavat summaa helposti. Siksi ostajan kannattaa laskea erikseen minimitaso, realistinen taso ja varabudjetti odottamattomille löydöksille.

Harkittu ostopäätös syntyy vasta, kun tekninen kunto, omistuksen selkeys, käyttöoikeudet, kaavoitus ja kustannukset on tarkistettu kokonaisuutena. Pitkään tyhjillään ollut kiinteistö voi olla järkevä hankinta, jos tontti, sijainti ja rakennuksen perusrakenne ovat kunnossa. Ilman huolellista ennakkoselvitystä sama kohde voi kuitenkin muuttua nopeasti hankalaksi ja kalliiksi korjausvastuuksi.